1.5.2012

Ensimmäiset riistakokemukset

Paavo sai ensimmäisen kokemuksensa riistaan (pihalla nähtyä oravaa ei nyt lasketa) vuosikokouksen yhteydessä. Pääsimme nimittäin käymään keinoluolilla ja tapaamaan kettuja. Tuloksena haukkumista.

Putkeenkin Paavo uskalsi pienen ihmettelyn jälkeen mennä, tosin vain pienen pätkän verran. Mutta eipä se haittaa, ei Paavosta ole tarkoituskaan tehdä luolakoiraa.

Toinen riistakontakti saatiin pääsiäisenä kyläpaikassamme. Ennen kuin auton alle jäänyt ilves laitettiin pakkaseen odottelemaan lähetystä Eviraan, sitä näytettiin Paavolle. Lyhyt jälki vedettiin talon nurkalta toiselle ja Paavo pistettiin jäljen perään. Jälki löytyi ja sen lopusta ilves, jota Paavo haukkui.






Sen jälkeen riistakokemuksia on saatu myös kaupungissa. Eräällä iltalenkillä rusakko sai kyytiä kun Paavo tajusi otuksen. Ajo ei kuitenkaan jatkunut kauaa, sillä mieheltä hihnan päässä loppui kunto. Toisen kerran Paavon huomion herätti ikkunan taakse tullut jänönen. Lähdöthän se sai, samoin kuin ikkunan taakse ilmestynyt fasaani.

Paavolla on siis ainakin jonkinlaisia riistataipumuksia. Hyvä niin.


10 kommenttia:

  1. Voi yhden kerran sun kaa, Paavo. Mää olisin ehkä jo pyärtynny ton ilveksen kaa. Sä oot kyl rohkee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, ilves ei varsinaisesti laittanut vastaan, joten sitä oli helppo haukkua!

      Poista
  2. Ai kun rupesi naurattamaan... Ei, ei Paavo vaan mielleyhtymä: Paavo ja Ilves, Paavo ja Rusakko - Nelli ja Perhonen! Sitä se kaupunkielämä on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Paavokin on viime päivinä erikoistunut ihan uuden lajin metsästykseen, nimittäin kärpästen!

      Poista
  3. Ilvestä ei ihan heti pääse haukkumaan, eikä haittaa, vaikka se olikin tässä tapauksessa jo kuollut. Hienosti haukuttu!

    Meillä voi haukkua fasaaneita ja muita vähän pienempiäkin lintuja. Siilitkin ovat heränneet (tässä vaiheessa emäntä päästää pitkän huokauksen) ja alkaa taas se jokavuotinen siilien varjelu Ollilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siileihin Paavo ei olekaan vielä törmännyt. Ehkä hyvä niin.

      Poista
  4. Se vainuhaukku on niin vinhan kuulonen. Ensin luultiin että Milo pisti nokkansa pihassa johonkin muurahaisluolastoon tai mehiläisiin ennen kun tajuttiin että se sai vainun jostain. Nyttemmin herra Mäyräkoiraa on odoteltu jänisjahdista pariinkin otteeseen lenkillä. No, kohta pitää pitää hihnassa tiukasti kun nekin saa poikasensa eikä sillon sa häiritä. Meillä on tavattu myös supi loukusta ja siitä saatiinkin oivat riistalelut. On muuten varma tapa saada koira pois omilta teiltään kun sitä heilauttaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuo on kyllä vielä hapuilevaa hommaa, mutta on hienoa huomata, että viettejä löytyy. Tsemppiä Milollekin riistajuttuihin.

      Poista
  5. Komiat on ajoelkeet sulla, Paavo. Oot kyllä mahdottoman rohkee. Jatka samaan malliin vaan.

    VastaaPoista