23.10.2012

Koiratutkailua osa 1 - miksi meille tuli Garmin Astro

Minulle on tullut muutamia kyselyjä koiratutkastamme. Kirjoitamme testiraporttia kun saamme lisää kokemusta, sitä ennen mies valottaa, miksi meille hankittiin tutkaksi juuri Garmin Astro 320:

"Pötköstä pitäisi siis saada ajuri. Ensisijainen tavoite on, että Paavo ajaisi jänistä, mutta sorkkaeläinten ajaminen olisi iso plussa, jopa hirven ajattaminen on harkinnassa. Paavo onkin jo käynyt hätyyttämässä vasan kanssa liikkunutta naarashirveä.

Metsästysmaillamme liikkuu kuitenkin koiran kannalta ikäviä petoja, kuten ilveksiä ja susia. Lisäksi lähistöllä on sen verran vilkasliikenteisiä teitä, että pötkylän joutuminen  liikenneonnettomuuden uhriksi on täysin mahdollista. Siksipä tappijalan kaulaan piti saada tutka, ennen kuin pikkujätkä pääsee hukkumaan.
Vaihtoehtoja koiratutkaksi oli kaksi. Ultrapointin DoGPS -järjestelmä android-puhelimelle tai Garmin Astro, VHF-pohjainen tutka. Kännykässä toimivaa systeemiä puolsivat muun muassa ne seikat, että älypuhelin on jo olemassa ja siinä luonnollisesti mobiililaajakaista. Hankittavaksi olisi siis jäänyt vain softat, kartat, tutkapannat jne.
Käyttökustannuksiakaan ei siis sikäli olisi tullut, että nettiyhteys on muutoinkin käytössä puhelimessa. Vaan sitten tuleekin se iso mutta, joka tipautti kännykkätutkan pois pelistä. Nimittäin älypuhelimen akunkesto. Tiheällä paikannusvälillä nykypuhelimien akku tyhjenee varsin nopeasti. Sehän ei ole suotavaa, jos mäykky painaltaa riistan perässä tuhatta ja sataa (tai no, ainakin sataa) kohti naapuripitäjää ja seurantalaitteesta loppuu sähkö.

Siispä päädyimme Garminiin. Astro kun pelittää normaaleilla AA-kokoisilla paristoilla. Garminia moititaan heikohkosta kantavuudesta. Eihän se toki määrättömiin kannakaan, koska pannan ja vastaanottimen välinen yhteys toimii VHF-radiotaajuuksilla. Mutta eipä mäyräkoira yleensä kovin kauas ennätäkään ajamaan riistaansa, eikä jäljen haku ole niin pitkä kuin vaikkapa pitkäjalkaisilla hirvikoirilla. Siis lyhytkin kantomatka riittää.
Toinen merkittävä syy tähän tutkavalintaan oli kustannustekijät. Garmin Astro peruspaketti on hinnaltaan huomattavasti kännykkäversioita edukkaampi, etenkin jos ostoslistalla olisi uusi puhelinkin. Silloin hinta kohoaa lähes tonniin. Garmin kun kustantaa vain runsaat 500€.
Ja mitä kantavuuteen tulee, uskallan olla varsin eri mieltä kuin monet Astroa kritisoivat. Laitoin pannan hirvijahdin yhteydessä kokeeksi kaverini nuorelle jämtlanninpystykorvalle, joka on varsin liukasliikkeinen nuori herra. Metsästysmaasto sattui vielä olemaan hyvin mäkistä,  joten potentiaalisia katvepaikkoja oli tiedossa paljon.
Yllätys oli se, että yhteys koiraan katkesi vain, kun etäisyys kasvoi yli kahteen kilometriin ja välissä oli todella korkea mäki. Silloinkin hirvien ja koiran suunta oli niin hyvin tiedossa, että kuuluvuuden palautumisen pystyi ennakoimaan hyvin.

Uskallan siis suositella Garminia, mikäli muilla mäykkyihmisillä on tutkavalinta edessä.
Isoin miinus Garminissa on karttapolitiikka. Laitteen mukana tulee vain eräänlainen peruskartta, josta ei näe kuin ylimalkaisen sijainnin. Sekään ei ole ongelma, jos metsästää tutuissa maastoissa. Itse hankin kuitenkin käyttööni Garminin Pro-maastokartan, jossa näkyy muun muassa kiinteistörajat.
Se on eduksi, kun metsästyslaueeseen kuuluu erilaisilla vuokrasopimuksilla olevia maita, joista osa on vuokrattu vain hirven metsästykseen ja osa kaikelle riistalle. Tarkempi maastokartta Garminiin on hyvä, mutta hintava."

Ja vielä niitä faktatietoja. Garmin Astro 320:n hinta vaihtelee 580-700 euron välillä. Kannattaa siis olla tarkkana. Esimerkiksi nyt Peten koiratarvike myy tuotetta VIP-tarjouksessa hintaan 589, kun se normaalisti on 649 euroa.

Koko Suomen pro-kartta on verkkokauppa.comissa noin 570 euroa, alueelliset kartat maksavat vajaat 200 euroa.

Lisäksi tutka tarvitsee radioluvan, joka maksaa noin 20 euroa vuodessa. Lisätietoja löytyy Viestintäviraston sivuilta.

15.10.2012

Sienimetsässä

En ole koskaan nähnyt Paavoa niin närkästyneenä kuin lauantaiaamuna. Miehet pukivat metsävaatteet päälle ja lähtivät metsästysreissulle. Ja Paavo jätettiin kotiin (koska koheltavasta, nuoresta mäyräkoirasta ei varsinaisesti ole hirvijahdissa hyötyä).

Voi sitä itkun, kitinän ja vinkumisen määrää. Ei voinut pieni mäyräkoira ymmärtää kohtaloaan. Lohdutukseksi minä vein Paavon sienimetsään. Saaliiksemme saimme iloisen mielen ja litroittain suppilovahveroita.

Samalla kokeilin uutta tutkaa. Pysyimme kartalla, sekä minä että Paavo. Tarkempaa raporttia Garmin Astro -tutkasta on luvassa kunhan ehdimme kunnolla testailla sitä.

2.10.2012

Katkoksia

Bloggaaminen on ollut vähän hiljaista ja kommentteihin vastaaminen on kestänyt - pahoitteluni. Syynä on se, että oman läppärini virtalaite on kärsinyt vauroita. Yllätys, yllätys, mäyräkoiran toimesta.

Paavo ei ole pureskellut johtoa, mutta on ilmeisesti leikkiessään repäissyt virtajohdon riittävän monta kertaa mennessään ja johto on vaurioitunut. Nyt tietokone kärsii pahoista kosketushäiriöistä. Olen siis varakoneen varassa ennen kuin saan ostettua uuden virtalaitteen.

Valitettavasti myös kuvat ovat omalla läppärillä, joten blogi päivittyy harvemmin enkä ehkä pääse muidenkaan blogeihin kommentoimaan kovin usein.

ps. Virtalähde maksaa noin 80 euroa. Hanki mäyräkoira, se on halpa harrastus!