Epäonninen metsäretki

Paavo oli jälleen lauantaina isännän kanssa metsässä. Isäntä keskittyy lähinnä lintujahtiin, mutta Paavo saa samalla haeskella jäniksiä. Tällä kertaa saaliiksi tuli kaksi teertä, jotka isäntä laittoi puuhun koiran ulottumattomiin.

Metsästyskoira on metsästyskoira ja yrittää kiivetä saaliin perässä vaikka puuhun. Valitettavasti yritys päättyi huonosti. Paavo kitalakeen, ylähampaiden taakse jäi tikku kiinni. Eikä tiukasti paikoilleen jämähtänyttä tikkua saatu omin voimin pois. Ei auttaunut kuin ajaa reilun sadan kilometrin päähän päivystävän eläinlääkärin luo.

Siellä Paavo nukutettiin ja tikku leikattiin pihdeillä pois. Antibioottia ja kipulääkettä annettiin jo eläinlääkärissä. Kotiin hankittiin märkäruokaa muutamaksi päiväksi. Myös kipulääkettä pitää antaa vielä muutamana päivänä, sillä suussa on haavoja.

Eilinen kului Paavolla lepäillessä, mutta tänään se oli jo metsässä. Eli toipuminen on sujunut hyvin. Ohessa vielä video, miten kaikki tapahtui. Melko mäyräkoiramaista, vai mitä?

Varokaa punkkareita

Tuota kuvassa näkyvää punkkaria ei tarvitse varoa, mutta niitä pienempiä punkkareita eli punkkeja täytyy. Ilmeisesti punkit tarttuvat erityisen hyvin kosteasta heinikosta ja sitähän näin syksyllä riittää. 

Koko kesässä ei ollut kuin pari punkkia, mutta tällä viikolla on tarvinnut nyppiä useampia pois Paavosta. Tietysti tuo pitkä karvakin varmasti kerää punkkeja helpommin kuin trimmattu.

Vaikka Paavo osaa olla aikamoinen rontti, antaa se tehdä hoitotoimenpiteitä nätisti. Edes punkin nyppääminen naamasta ei aiheuta vastustelua.

#kutsumua

#kutsumua on Suomen Lukiolaisten liiton käynnistämä kiusaamisen vastainen kampanja. Jokainen saa olla sellainen kuin on.

Myös mäyräkoiramaailma on osallistunut kampanjaan. Koiria on isoja, pieniä, lyttykuonoisia, lyhytjalkaisia. Kannattaa muistaa, että se myös töppöjalkainen, remmiräyhäävä putkenpätkä on jonkun rakas lemmikki. 

Sinne meni loma

Maanantaina se jälleen alkaa, arki. Loma on kulunut nopeasti.

Lomalla on leikitty Muru-koiran kanssa, pelattu palloa, veneilty ja nukuttu. Vatsatauti ja helle rauhoittivat hieman Paavon vauhtia, mutta nyt taas riittää virtaa. Sen verran hyvin on akut loman aikana ladattu!

Ruikulipoika

Paavon ensimmäinen lomaviikko päättyi hieman ikävästi, vatsa meni perjantai sekaisin ja ripaskaa tuli. Olimme maalla, josta on viikonloppuna eläinlääkäripäivystykseen yli 100 kilometriä, eikä paikallisessa apteekissa ollut Canikuria kummempaa lääkettä.

Ripulointi jatkui koko viikonlopun, eikä mikään meinannut kestää sisällä. Niinpä lähdimme maanantaiaamuna kotia kohti ja varasimme eläinlääkärin.

Eläinlääkärissä otettiin varmuuden vuoksi verikoe haimatulehduksen varalle, mutta se oli onneksi negatiivinen. Eli tavallinen vatsapöpö, tässä tapauksessa varmaan turistiripuli. Lääkeeksi antibioottia ja kaoliini-pektiiniä. Nyt massu on rauhoittunut.

Paavo ei tykkää eläinlääkäristä, joten naurattaa tuo eläinlääkärin sanelu. Herkkäkoira!