Paavon ensimmäinen lomaviikko päättyi hieman ikävästi, vatsa meni perjantai sekaisin ja ripaskaa tuli. Olimme maalla, josta on viikonloppuna eläinlääkäripäivystykseen yli 100 kilometriä, eikä paikallisessa apteekissa ollut Canikuria kummempaa lääkettä.
Ripulointi jatkui koko viikonlopun, eikä mikään meinannut kestää sisällä. Niinpä lähdimme maanantaiaamuna kotia kohti ja varasimme eläinlääkärin.
Eläinlääkärissä otettiin varmuuden vuoksi verikoe haimatulehduksen varalle, mutta se oli onneksi negatiivinen. Eli tavallinen vatsapöpö, tässä tapauksessa varmaan turistiripuli. Lääkeeksi antibioottia ja kaoliini-pektiiniä. Nyt massu on rauhoittunut.
Paavo ei tykkää eläinlääkäristä, joten naurattaa tuo eläinlääkärin sanelu. Herkkäkoira!
Voe hyväihme! Ompa ollu kurja homma tuo ruikultaati! Onneks on asettunna.
VastaaPoistaKukapa se tykkee niistä liäkärhommista. Minen aenakkaa.Mullehhii sanottii että aranolonen! Pihkat,sanomminä. Mikkää arka ollunna. Ku tympäs vuan se ronkloominen.
Hyvvee viikolloppuva teelle! Ja pallopoejjalle hyvijä palloeluja! :)
Kiitos viikonlopun toivotteluista. Ei siellä lääkärissä kyllä kivaa ole. Onneksi on tarvinnut harvakseltaan käydä. Mukaa loppuviikonloppua Iivarillekin.
Poista