Palataan ajassa muutaman viikon taakse. Silloin vielä uskalsi mennä ison järven jäälle. Paavo sai juosta vapaana, mäyrinkäisellä oli tassuissaan parempi pito kuin meillä ihmisillä.
Peilikirkkaalla jäällä olisi ihminen tarvinnut avuksi luistimet tai potkukelkan. Potkukelkka ostettiin seuraavalla viikolla, mutta lumet ja jäät ehtivät hävitä ennen kuin ehdimme kelkkaa testaamaan. Ensi talvena sitten potkutellaan.
Uuuups. Jos Paavo olisi minun koira, niin se olisi kiinni. Täällä karkasi koira tuossa useampi vuosi sitten Långvikin lahdella. Sitten se koira huuhtoutui rantaan, taisi olla toukokuun loppua. Tuo Lonkan lahti on sellainen kapea, matala pitkä luiru. No Paavo taitaa olla paljon tottelevaisempi kuin tuo meitin Ossi, joka on mäyräkoiraksikin melkoinen jääräpää. Terveisii M-L ja Ossi.
VastaaPoistaPaavo ja tottelevaisuus ei oikein sovi samaan lauseeseen, se on mäyräkoira. Tosin tuollaisella reissulla Paavo ei koskaan lähde kovin kauas.
PoistaHuh, näyttääpä hurjalta tuo kuva! Kertakaikkisen hieno otos herrasta ja maisemasta.:)
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoista