Meidän perheen elämässä alkoi uudenlainen vaihe, kun mies aloitti työt toisella paikkakunnalla. Välimatkaa on satoja kilometrejä, eli olemme viikot erossa.
Ainakin alussa Paavo on viikot miehen matkassa. Miehellä on myös auto ja lyhyempi työmatka, joten aikaa koiralle jää enemmän. Saa nähdä miten Paavolla sujuu uudessa ympäristössä.
Vaikka takana on vasta pari ensimmäistä päivää erossa, on ikävä jo iso. Onneksi ensimmäiset työviikot ovat pääsiäisen ansiosta vain nelipäiväisiä.
Voi miten surkea ilme Paavolla!
VastaaPoistaÄlkää ikävöikö itseänne kipeiksi,
kukaan porukasta siis!
Eiköhän tämä tästä, onneksi näen taas huomenna pödkelöisen.
PoistaVoi kurjuuksien kurjuus. Ikävä ON ikävää! Mutta onneksi on jälleennäkemiset. Ne ne vasta riemua on. Kaipailija on kyllä niin "suloisen surkean" näköinen. Toivottavasti tämä vaihe ei kestä kovin kauan.
VastaaPoistaToiveissa on, että tämä tilanne olisi väliaikainen ja lyhyt. Pitäkää peukkuja!
PoistaVoi harmi - omistajalle erityisesti. Toivottavasti sopeudutte tilanteeseen.
VastaaPoistaTämä on tosiaan harmi, ei tietenkään ollut tiedossa kun Paavoa hankimme. Mutta sopeutuvaisia olemme ja tämä lienee välivaihe.
PoistaMe koirat ollaan kyl melko sopeutuvaisia, joten ei tästä synnyt Paavolle traumoja. Ihmiset on sitten eri juttu. Mutta ei auta ku sopeutua, ikävöidä pikkasen, riemuita ja nauttia kun tapaatte. Lämmintä pääsiäistä!
VastaaPoistaJuu, Paavo tuntuu ottaneen tilanteen hyvin. Tosin emännän näkeminen sai aikaan semmoisen hännänhuiskeen, että häntä meinasi irrota!
Poista