Paavo 12.11.2011-11.10.2014

Paavo lopetettiin lauantaina 11.10.2014.

Kiitos kaikille blogikamuille ja blogikameleille, jotka kuljitte mukana matkassamme.

Epäonninen metsäretki

Paavo oli jälleen lauantaina isännän kanssa metsässä. Isäntä keskittyy lähinnä lintujahtiin, mutta Paavo saa samalla haeskella jäniksiä. Tällä kertaa saaliiksi tuli kaksi teertä, jotka isäntä laittoi puuhun koiran ulottumattomiin.

Metsästyskoira on metsästyskoira ja yrittää kiivetä saaliin perässä vaikka puuhun. Valitettavasti yritys päättyi huonosti. Paavo kitalakeen, ylähampaiden taakse jäi tikku kiinni. Eikä tiukasti paikoilleen jämähtänyttä tikkua saatu omin voimin pois. Ei auttaunut kuin ajaa reilun sadan kilometrin päähän päivystävän eläinlääkärin luo.

Siellä Paavo nukutettiin ja tikku leikattiin pihdeillä pois. Antibioottia ja kipulääkettä annettiin jo eläinlääkärissä. Kotiin hankittiin märkäruokaa muutamaksi päiväksi. Myös kipulääkettä pitää antaa vielä muutamana päivänä, sillä suussa on haavoja.

Eilinen kului Paavolla lepäillessä, mutta tänään se oli jo metsässä. Eli toipuminen on sujunut hyvin. Ohessa vielä video, miten kaikki tapahtui. Melko mäyräkoiramaista, vai mitä?

Varokaa punkkareita

Tuota kuvassa näkyvää punkkaria ei tarvitse varoa, mutta niitä pienempiä punkkareita eli punkkeja täytyy. Ilmeisesti punkit tarttuvat erityisen hyvin kosteasta heinikosta ja sitähän näin syksyllä riittää. 

Koko kesässä ei ollut kuin pari punkkia, mutta tällä viikolla on tarvinnut nyppiä useampia pois Paavosta. Tietysti tuo pitkä karvakin varmasti kerää punkkeja helpommin kuin trimmattu.

Vaikka Paavo osaa olla aikamoinen rontti, antaa se tehdä hoitotoimenpiteitä nätisti. Edes punkin nyppääminen naamasta ei aiheuta vastustelua.

#kutsumua

#kutsumua on Suomen Lukiolaisten liiton käynnistämä kiusaamisen vastainen kampanja. Jokainen saa olla sellainen kuin on.

Myös mäyräkoiramaailma on osallistunut kampanjaan. Koiria on isoja, pieniä, lyttykuonoisia, lyhytjalkaisia. Kannattaa muistaa, että se myös töppöjalkainen, remmiräyhäävä putkenpätkä on jonkun rakas lemmikki. 

Sinne meni loma

Maanantaina se jälleen alkaa, arki. Loma on kulunut nopeasti.

Lomalla on leikitty Muru-koiran kanssa, pelattu palloa, veneilty ja nukuttu. Vatsatauti ja helle rauhoittivat hieman Paavon vauhtia, mutta nyt taas riittää virtaa. Sen verran hyvin on akut loman aikana ladattu!

Ruikulipoika

Paavon ensimmäinen lomaviikko päättyi hieman ikävästi, vatsa meni perjantai sekaisin ja ripaskaa tuli. Olimme maalla, josta on viikonloppuna eläinlääkäripäivystykseen yli 100 kilometriä, eikä paikallisessa apteekissa ollut Canikuria kummempaa lääkettä.

Ripulointi jatkui koko viikonlopun, eikä mikään meinannut kestää sisällä. Niinpä lähdimme maanantaiaamuna kotia kohti ja varasimme eläinlääkärin.

Eläinlääkärissä otettiin varmuuden vuoksi verikoe haimatulehduksen varalle, mutta se oli onneksi negatiivinen. Eli tavallinen vatsapöpö, tässä tapauksessa varmaan turistiripuli. Lääkeeksi antibioottia ja kaoliini-pektiiniä. Nyt massu on rauhoittunut.

Paavo ei tykkää eläinlääkäristä, joten naurattaa tuo eläinlääkärin sanelu. Herkkäkoira!

Palloraportti

Blogikamullamme Iivarilla on ollut ongelmia itsestään hajoilevien pallojen kanssa. Koska Paavo on palloasiantuntija, lupasimme auttaa kamua sopivan pallon löytämisessä.

1. Koripallo. Kestää muutaman pelin, hankala kuljettaa. 2/5 tähteä.

2. Tennispallo. Sopii suuhun ja palvelijan heiteltäväksi. Kestää noin kolme minuuttia. 1/5 tähteä.

3. Hammashoitopallo. Tunnetaan taloudessamme myös nimellä aamuriehupallo, koska pallon saa aamupalan jälkeen ja se aiheuttaa riehureaktion. Juuri sopiva suuhun, narskutteluun ja pelaamiseen. Kestää puolisen vuotta. 5/5 tähteä.

4. Aktivointipallo. Pallon sisään saa nappuloita, mutta toimii myös ilman. Kätevä pyöritellä, mutta kovan materiaalinsa vuoksi sopii ainoastaan ulkoleikkeihin. Uusi hankinta, joten tarkka kesto ei vielä tiedossa, ainakin kaksi vuorokautta. 3/5 tähteä.

Kuvasta puuttuu kuminen aktivointipallo. Niitä on erikokokoisia, sisään saa nappuloita. Pehmeän materiaalin ansiosta soveltuu myös sisäleikkeihin. Kestää noin vuoden. 5/5 tähteä.

Kestävin lienee petankipallo tai rautakuula, mutta ne saattavat aiheutta ikävää ihon kuoriutumista kirsussa.

Hämmentäviä asioita

Ihmettelin tänään, mitä Paavo haukkuu olohuoneessa. Kun menin olkkariin, Paavo haukkui sohvalle. Tai itseasiassa koristetyynylle. Olin ottanut kuvassa näkyvän tyynynpäällisen pois ja laittanut pesuun.

Ja sisätyyny oli ilmeisesti sen verran hämmentävä, että sitä piti komentaa.

Aina ei ole helppoa olla mäyräkoira.

Viikonlopun viettoa

Viikonloppuisin on enemmän aikaa. Enemmän aikaa torkkua, aikaa tehdä pidempiä lenkkejä ja aikaa rapsutella mäyräkoiran massua. Ja aikaa syödä herkkuluita!

Tämä työviikko on tavallista lyhyempi, joten viikonloppu koittaa jo aivan pian!

Möhköfantille kyytiä

Paavo on monipuolinen metsästyskoira, tällä kertaa saaliiksi tuli möhköfantti.

Uskalsin julkaista jutun, koska metsästyslaissa ei sanottu mitään möhköfanttien rauhoitusajasta. Muut elikot jätämme rauhaan.

Laivakoira

Viikonloppuna Paavo pääsi kalamiesten mukaan laivakoiraksi. Kiltisti se jaksoi kalastaa, tosin saalishaukiin olisi pitänyt päästä tutustumaan vähän liiankin tarkasti. Laidan märemmälle puolelle heitetyt kalat saivat mäyräkoiran närkästymään.

Pelastusliivit on ostettu Paavon ollessa ihan pieni. Hyvin mahtuvat vieläkin.

Kesä

Kesä saapui! Lämmintä on ollut yli 20 astetta. Paavolla on pihalla tarha, mutta sen maapohja on hiekkaa ja kiviä eli ei niin miellyttävä. Ja kukapa sitä yksin viihtyisi. Niinpä ostimme 12-metrisen vaijerin, jotta mäyräkoira saa tutkailla ympäristöä. Ihana tuore nurmikko!

Blogikamuista

Blogikamut tai blogikamelit, kuten Mauri-setä sanoisi, ovat meille tärkeitä. Kun noin kaksi ja puoli vuotta sitten selvisi, että meille tulee mäyräkoira, löysin mäyräkoirablogit ja perustin myös oman blogin.

Blogien kautta olemme Paavon kanssa saaneet monta virtuaalista mäyräkoirakaveria, joiden juttuja lukiessa naurattaa ja joskus itkettääkin. Ja mikä parasta, olemme saaneet myös runsaasti vertaistukea. Mäyräkoirat ovat mäyräkoiria.

Osa blogeista on hiipunut pois ja uusia tuttavuuksia tullut tilalle. Vaikka omassa blogissa postaustahti on nyt ollut hitaampi, käyn silti edelleen lukemassa tutut blogit. Aina ei vaan tule kommentoitua. Siitäkin huolimatta, blogikamut ovat monesti ajatuksissa.

Tämä postaus on omistettu blogikamumme Ollin muistolle.

Paavo palliton

Kuten otsikko kertoo, on Paavo nyt palliton. Perjantaina Paavo matkusti emännän kanssa kaupunkiin eläinlääkäriasemalle. Bussimatkailu on aina yhtä jännää, mutta reissu sujui hyvin. 

Eläinlääkäriasemalla kuunneltiin aluksi sydänäänet, jonka jälkeen eläinlääkäri antoi Paavolle rauhoittavan pistoksen. Sitten odoteltiin viitisen minuuttia, aika nopeasti Paavo kuukahti lattialle, jonka jälkeen hoitaja haki Paavon.

Muutaman tunnin kuluttua emäntä ja isäntä tulivat noutamaan Paavoa. Siellä se torkkui tokkuraisena eläinlääkäriaseman häkissä, kauluri päässä ja tipan poiston jälkeen laitettu side tassussa.

Kotiin Paavo matkusti autossa emännän sylissä. Kotonakin Paavo oli aika uninen. Ilmeisesti nukutus laskee ruumiin lämpöä, joten paleleva Paavo sai heräillä viltin sisään käärittynä isännän sylissä.




















Kunhan Paavo illalla virkosi, sai se pienen ruoka-annoksen ja kävimme ulkona. Yö sujui melko rauhallisesti, kerran Paavo kävi hereillä ja tassutteli hieman.

Hoito-ohjeissa käsketään pitää kauluria 10-15 päivää, seurata haavan tilannetta ja suihkutella haavaa, jos se likaantuu. Tikit sulavat itsestään.

Paavo sai myös kipulääkettä, jota täytyy antaa 3-5 päivän ajan. Sillä ei ole ollut erityisen paljon kipuja, ennemmin se taitaisi tarvita rauhoittavaa, jotta ei riehumisellaan hidastaisi paranemista.

Ulkona olemme käyneet lähinnä sen verran, että Paavo saa tehdä tarpeensa ja haistella. Toistaiseksi olemme myös kantaneet Paavoa rappusissa.

Kaiken kaikkiaan Paavo on ollut reipas ja helppo leikkauspotilas. Nyt toivotaan, että loppuaika sujuu yhtä hyvin.

Arkihaaste 5/5

Paavon arki on tätä seuraavat kymmenen päivää. Paavo kävi kastroitavana ja nyt toivutaan.

Arkihaaste 4/5

Ensin tsekataan kulmakunnan kuulumiset ja tehdään tarpeet. Sitten juostaan, paitsi kuvauskerralla, jolloin emännän jalat olivat kipeät. Paavo haastaa emännän juoksemaan ensi kerralla kovempaa.

Arkihaaste 3/5

Piinaava odotusta kahdesti päivässä, kunnes saa ruokailuluvan. Paavo haastaa kaikki koiranomistajat antamaan herkkuja lemmikeilleen.

Arkihaaste 2/5

Rentouttavat nokoset. Paavo olisi mielellään haastanut naapurin paimenkoiran pieneen haukkukisaan, mutta se ei ollut pihalla.

Arkihaaste 1/5

Paavo haastettiin Facebookissa ja Instagrammissa kiertävän arkikuvahaasteen. Päätin julkaista arkikuvat myös blogissa.

Tänään Paavo on ollut rontti ja huutanut suu vaahdossa kissalle.

Mangusti

Tänään otettiin Paavosta pitkästä aikaa kuvia ihan kameralla. Ja piti vähän hassutellakin. Tämä temppu tunnetaan nimellä mangusti!

Rauhaisaa pääsiäistä kaikille kamuille!

Kesänakki

Puolisen vuotta hävisi taas jonnekin ja oli aika viedä Paavo trimmattavaksi. Tällä kertaa osasimme jo varautua ja mies meni trimmaajan avuksi pitelemään Paavoa. Paavo ei oikein trimmausta arvosta ja tiukimmassa kohdissa se yrittää kiivetä isännän syliin karkuun.

Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen. Turjakkeesta kuoriutui komea kesänakki!

Vetten päällä

Palataan ajassa muutaman viikon taakse. Silloin vielä uskalsi mennä ison järven jäälle. Paavo sai juosta vapaana, mäyrinkäisellä oli tassuissaan parempi pito kuin meillä ihmisillä.

Peilikirkkaalla jäällä olisi ihminen tarvinnut avuksi luistimet tai potkukelkan. Potkukelkka ostettiin seuraavalla viikolla, mutta lumet ja jäät ehtivät hävitä ennen kuin ehdimme kelkkaa testaamaan. Ensi talvena sitten potkutellaan.

Talvi tuli takaisin

Täällä ehti jo lumet sulaa kokonaan. Talvi teki kuitenkin paluun, viikonlopun aikana satoi yli kymmenen senttiä lunta. Ja nyt on pakkastakin kuutisen astetta. 

Pörheä mäyräkoira sai lumilenkin jälkeen suihkukomennuksen.

Ps. Tassun haava parani noin viikossa. Missään vaiheessa se ei ollut kovin kipeä, vaan Paavo astui tassulla ihan normaalisti. Ilmeisesti haava kuitenkin kutisi, joten tötteröä jouduttiin pitämään nuolemisen estämiseksi.

Herra Tötterström

Meillä asuu tällä hetkellä Paavo von Tötterström-Pödkelssön. Eli tötteröpäinen mäyräkoira. Paavo on saanut jostain pienen haavauman anturaan (veikkaisin hiekoitussepeliä) ja ennen kuin huomasimme asian, Paavo ehti nuolla tassua. Ja siitähän haava ärtyi.

Viikonloppuna olimme reissussa, kun huomasimme asian. Ei auttanut kuin viritellä sukka tassun suojaksi, sillä tötterö oli tietysti kotona. Aika monta kertaa piti sukka virittää, sillä Paavo ei oikein tykännyt siitä. 

Kun pääsimme kotiin, sai Paavo tötterön suojakseen. Ei sekään kiva ole, mutta ei myöskään estä pallopelejä. Toivottavasti tassu paranee parissa päivässä.

Talvea

Kiireitä riittää, vaikka mieli olisi tehnyt painua mäyräkoiran kanssa talviunille. Siksi blogissakin on ollut hiljaista.

Kun talvi vihdoin tuli, paukkuivat pakkaset kunnolla. Yli viidentoista asteen pakkasella lenkit jäävät pompasta huolimatta lyhyiksi.

Nyt kelit onneksi lauhtuivat. Tuoreessa lumessa riittää nuuskittavaa, lumi tosin tarttuu ajoittain partaan ja tassuihin.

Mäyräkoira lähikuvissa

Paavon emäntä sai kokeiluun iPhoneen liitettävän linssin, jolla voi ottaa makrokuvia. Ja mistäs muusta sitä ottaisi lähikuvia kuin mäyräkoirasta. 

Emäntä on yllättynyt siitä, miten tarkkoja kuvia linssillä sai. Valoa toki vaaditaan runsaasti. Mäyräkoira lähikuvissa, olkaa hyvä!